Seinäjokivarsi käsittää Seinäjoen, Peräseinäjoen ja Virtain Kurjenkylän. Peräseinäjoessa on luonnollisesti myös mukana Haapaluomankylä, josta vedet virtaavat Nurmonjokea pitkin Lapuanjokeen. 

Kirjan keskeistä antia on Seinäjokivarren eränkäyntiajan historia, mikä on selvitetty tiloittain. Eränkävijöitä oli Lempäälästä ja Etelä-Hämeenkyröstä saakka. Toinen tärkeä anti on selvitys Seinäjokivarren tilojen perustamisista  ja talonhaltijoista vuosilta 1546 - 1808. Kurjenkylän ja Haapaluomankylän osalta talonhaltijat on selvitetty vuoteen 1829 saakka.

Alueen saamelaisistakin on nyt ensimmäisen kerran tehty selvitys. 

Kirjassa on poikkeuksellisen laaja johdanto, mikä antaa yleiskuvan Etelä-Pohjanmaan asutusreiteistä ja hallinnosta 1300-luvun lopulle saakka. Johdannossa on myös selvitetty Etelä-Pohjanmaan rautakauden lopun vuosien 600 - 850 väestön koostuminen ja sen kato sekä Vöyrin Mäkipään Käldamäen ja Orismalassa lähellä Isonkyrön ja Ylistaron rajaa olevan Levänluhdan suohautojen synty.